Entradas

POJO AYLLUKUNAPI CHAKRA UNQUYKUNA

Qillqaq : Juan Carlos Catorceno Gonzales El texto que a continuación podrán leer ustedes es interesante, linguísticamente hablando, tiene características regionales, una propuesta interesante a la normalizada. Notas a pie pueden encontrar algunas aclaraciones (j.r.v.) QUWI Juk uywa maypichuq kawsan jatun sach’api, chatapis jallp’a ukhupi ima tiyanku, astawanpis walli kitikunapi. Mana ancha tarikunchu q’uñi kitipi, imaraykuchuq mana kawsananpaqjinachu. Chantapis tiyan china urqu ima tukuy imayna llimp’imanta. Mikhunku, astawanpis, sanawiriya puquykunata, chay sanawiriya jallp’a ukhupi wiñaptinkama, paykuna tutan killayuqpi jamunku, maypichuq thawinku jallp’ata puquyta urqhunankukama, jinamantataq mukhunku manchay kuskankama, chanta saqipunku. Jinamanta sanawriya puquyqa pisimanta pisi chinkapun. Urqu quwi astawan jallp’ata thawin, jinamata tarpukuq runaqa qullqita pisita jap’ikun.  Ñillasunmantaq wawa mallkikunata mana wiñaqta saqinchu, imaraykuchuq mallkip sikinta thawirpa...

SUYA CHAKRAPI PLAGAS CHANTA UNQUYKUNA

Qillqaq : Karla Arauz Castro JUCH’UYCHAY Kay suyaqa juk mallki maypichus San Pedro ayllupi tukuy  tarpuqkunap apaykachasqan, chantapis sapa kampaña ñisqapi tarpunkun. Wakin puquchiqkunaqa tarpullankutaq sarata, frejol, sorgo chayta ima, wak kampañakunapi. Suyaqa juk mallki juch’uy kawsayniyuq, kachkan leguminosa ñisqaman, astawan tarikun q’uñi jallp’akunapi. Suya mallki puqunankamaqa achkha unquykuna riqurin, chantapis plagas ñisqa yaykullantaq. Plagas ñisqa kachkan kay Picudo negro (Sternechus subsignatus), Picudo gris grande (Hypsonotus sp), Gusano cortador (Agrotis ipsilon), Falso medidor (Chrysodeixis includens), Gusano Militar (Spodoptera sp.), Gusano de la suya (Anticarsia gemmatalis), waqkuna ñisqa kay  roya, Damping-off”(2) kachkallankutaq. QHALLARIYNIN Plagas ñisqa: kay plagaa astawan suya mallkita mana allinta wiñaqta saqinchu, maychus chay laqhinta chanta chaqallunta mikhukapun. Picudo negro (S...