Entradas
kawsay qhichwa: POJO AYLLUKUNAPI CHAKRA UNQUYKUNA
- Obtener enlace
- X
- Correo electrónico
- Otras aplicaciones
By Juan Revollo Valencia
Juan Revollo Valencia
JUK MAYK'A CHAKRA UNQUYKUNA
- Obtener enlace
- X
- Correo electrónico
- Otras aplicaciones
By Juan Revollo Valencia
Juan Revollo Valencia
Qillqaq: Elena Gonzales Guzman Kay unquykunamanta parlaspaqa imaymana kasqankuta ñisunman. Icha khuruqa (unquy ñinayaspa) ñikun kay ima laya puquykunallamanpis yaykuytawan ima puquyllatapis mana allinpaq wakjinayachinku. Kaypi ñisunman tukuy laya kasqankuta: unquchiq khurukuna, wakkuna, chanta ñuqanchikpis (runakuna) chay khuru kallasunmantaq. Chaymanta parlaspa, kaymanta sumaqta t’ukuspa yuyaychakunajina, imaraykuchus kay khurukunaqa ima puquyllatapis pisiyachinku, puquyninta. Chayrayku parlasun kay astawan riqsisqa khurukunamanta. Yuthu Kuk uywaqa yana ch’umpi, llasa p’isqu. Mana utqayta phawayta atinchu. Chantapis jatun wisayuqjina. Kay p’isquqa khurujina qhawasqallataq, imaraykuchus papata puquynin tukuychachkaptin mikhuyta qallarin. Kayqa maypichus papata tariytawanqa, chay chhiqanpi ch’aki ichhumanta wasita ruwaspa thapachakun. Chaymanta sapa paqarin, niraq waliqta sut’iyamuchkaptin, papataña jusk’uchkan, mik...
KHURUMANTA CHANTA UYQUYMANTA JARK’AY
- Obtener enlace
- X
- Correo electrónico
- Otras aplicaciones
By Juan Revollo Valencia
Juan Revollo Valencia
Ruwaq : Ricarda Mamani De la misma manera, este texto tiene caracteristicas regionales, por eso no se ha decidido publicarlo así, en la forma en la que la autora escribe, con el fin de que aporte a estudios linguísticos (j.r.v.) Q’ICHICHI Kay q’ichichiqa juk juch’uy p’isqu kachkan. Lliphinqa q’illu k’umir, chanta wakin chhiqan yana phurukunan. Rikran juch’uy, chupantaq muyu chanta jatun. Chhutun Kay q’ichichip chhutunqa k’umpu, chuqru, mathi kachkan. Chay mathi chhutunwan sach’aman jap’ikun, mana urmanampaq ch’ipakun. Chakin Kay q’ichichipta chakin iskay, qhipaman, pampapi purin. Chanta sach’akunapi ch’ipakun, wasiman tukuy imaman ch’ipakun. Mikhuynin Kay p’isquqa sach’a mujuta mikhun, paqayta, papayata, sara chuklluta, tinwita, platanuta, mantarina, laranja, chirimuyata, wak sach’a puquykunatawan ima. Tiyakuynin Kay p’isquqa jatuchiq sach’akunapi qutuchakun, q’uñi chhiqankunapi kawsakun . Thapan Tukuy q’ichichikuna ru...